Hidradenitis Suppurativa -hoito: Antibiootit Ja Muut

Sisällysluettelo:

Hidradenitis Suppurativa -hoito: Antibiootit Ja Muut
Hidradenitis Suppurativa -hoito: Antibiootit Ja Muut

Video: Hidradenitis Suppurativa -hoito: Antibiootit Ja Muut

Video: Hidradenitis Suppurativa -hoito: Antibiootit Ja Muut
Video: Гидраденит. Как лечить гидраденит. 2024, Maaliskuu
Anonim

Hidradenitis suppurativa (HS) on krooninen tulehduksellinen ihosairaus, joka koskee tuhansia amerikkalaisia. Ihmisillä, joilla on HS, esiintyy näppylä- tai kiehumaisia vaurioita kehon alueilla, joilla iho koskettaa ihoa.

Vaikuttavat alueet voivat sisältää:

  • kainalot
  • takapuoli
  • rinnat
  • nivus
  • reidet

HS: n tuskalliset leesiot voivat myös täyttyä epämiellyttävällä hajuisella nesteellä, joka voi vuotaa ilman varoitusta.

Tällä hetkellä ei ole parannuskeinoa HS: lle. Yhdysvaltojen ja Kanadan Hidradenitis Suppurativa -säätiöiden uusien kliinisten ohjeiden mukaan on kuitenkin olemassa laaja valikoima lääketieteellisiä ja kirurgisia vaihtoehtoja, joiden avulla voit hallita oireitasi.

Jos asut HS: n kanssa, on hyödyllistä olla tietoinen kaikista käytettävissä olevista hoitovaihtoehdoista, jotta löydät parhaan vaihtoehdon sinulle.

Lue lisätietoja erityyppisistä HS-hoidoista ja niiden käytöstä.

Ajankohtaiset hoidot

Ajankohtainen hoito on jotain, jota käytät suoraan ihollasi. Ajankohtaisia hoitoja voi olla eri muodoissa, mukaan lukien voiteet, voiteet ja voiteet.

Tuotteesta riippuen, paikalliset hoidot voivat puhdistaa vaurioituneen alueen, lievittää ärsytystä tai auttaa vaurioiden paranemisessa. HS: n ajankohtaiset hoidot ovat tyypillisesti tuotteita, kuten antiseptisiä aineita tai aknehoitoja. Joitakin esimerkkejä ovat:

  • klooriheksidiiniä
  • sinkkipyritioni
  • resorsinolivoide, 15%

Edellä olevia ajankohtaisia hoitoja voidaan käyttää lievän tai kohtalaisen HS: n hoitoon. Vaikka he eivät hoita aktiivisesti sitä, mikä aiheuttaa sairauden, he voivat auttaa lievittämään joitain sen oireita.

Antibiootteja voidaan käyttää myös paikallisesti HS: n hoidossa. Ajankohtaisia klindamysiiniä (Cleocin T, Clinda-Derm) pidetään tehokkaimpana.

Sivuvaikutukset

Paikalliset hoidot voivat aiheuttaa ihon ärsytystä. Tähän voi kuulua oireita, kuten punoitusta, kutinaa tai palavaa tunnetta.

antibiootit

Paikallisia ja suun kautta annettavia antibiootteja voidaan käyttää HS: n hoitoon.

Ajankohtaiset antibiootit

Paikallisia antibiootteja, kuten klindamysiini (Cleocin T, Clinda-Derm), määrätään yleensä lievälle HS: lle. Ne voivat hoitaa infektioita, vähentää tulehduksia ja estää uusien vaurioiden muodostumisen.

Ne voivat myös vähentää hajuja, jotka voivat joskus seurata tartuntaa.

Tyypillinen ajankohtaisilla antibiooteilla hoidettava hoitokuuri saattaa edellyttää voiteen levittämistä HS-vaurioihisi kahdesti päivässä. Tällaisen hoidon kesto vaihtelee henkilöittäin.

Sivuvaikutukset

Paikallisten antibioottien sivuvaikutuksiin voi sisältyä lievä palava tunne ja antibioottiresistenssin riski.

Suun kautta annettavat antibiootit

Oraalisia antibiootteja voidaan määrätä lievälle sairaudelle. Niitä käytetään kuitenkin tyypillisesti kohtalaisissa tai vaikeissa HS-tapauksissa tai kun paikallinen hoito ei ole ollut tehokasta.

Kuten ajankohtaisia antibiootteja, nämä lääkkeet auttavat hoitamaan infektioita ja hallitsemaan tulehdusta.

Oraalisia antibiootteja, joita käytetään HS: n aiheuttamien infektioiden hoitamiseen, ovat:

  • tetrasykliini-antibiootit
  • klindamysiini
  • metronidatsoli (Flagyl)
  • moksifloksasiini (Avelox)
  • rifampiini (rimaktaani)
  • dapsoni

Niitä otetaan usein suun kautta 7-10 vuorokautta. Jotkut tapaukset voivat vaatia pidempiä hoitojaksoja. Sinun tilasi vakavuudesta riippuen voit saada yhden tai useamman antibiootin.

Sivuvaikutukset

Suun kautta otettavien antibioottien sivuvaikutuksia voivat olla ripuli, Clostridium difficile -bakteeri-infektio ja virtsan värimuutokset ruosteenkeltaisesta ruskeaan.

Kivulääkkeet

HS: hen liittyvä kipu voi tulla monista lähteistä, mukaan lukien vauriot, paiseet ja arpia. Tämä tekee kivunhallinnasta tärkeän näkökohdan HS-hoidossa.

HS: ään liittyvä kipu voi olla luonteeltaan monipuolinen. Se voi esimerkiksi olla joko akuutti tai krooninen sekä joko tulehduksellinen tai ei-tulehduksellinen.

Kivulääkkeitä, joita voidaan käyttää, ovat:

  • lidokaiini (Ztlido)
  • ei-steroidiset tulehduskipulääkkeet (tulehduskipulääkkeet)
  • asetaminofeeni (tylenoli)
  • opioidit
  • antikonvulsantit

Ajankohtaisia kipulääkkeitä, kuten lidokaiinia, voidaan joskus käyttää akuutin HS-kivun hoitamiseen. Ne voidaan levittää suoraan sairaudelle.

Oraaliset kipulääkkeet ovat yleensä edullisia hoidettaessa HS: ään liittyvää kipua. Ensisijaisiin kivulääkkeisiin kuuluvat asetaminofeeni ja tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni (Advil, Aleve) ja naprokseeni (Naprosyn).

Jos ensilinjan kivulääkkeet eivät ole tehokkaita, voidaan määrätä lyhytaikainen opioidikurssi. Opioiditramadolia (ConZip, Ultram) voidaan käyttää vaihtoehtona perinteisille opioideille, kuten kodeiinille ja morfiinille.

Lisäksi jotkut kouristuslääkkeet, kuten gabapentiini (Neurontin) ja pregabaliini (Lyrica), voivat olla tehokkaita lievittämään neuropaattista kipua.

Sivuvaikutukset

Eri kipulääkkeisiin liittyy useita haittavaikutuksia. Esimerkkejä voivat olla mahalaukun häiriöt, pahoinvointi ja oksentelu sekä ummetus. Opioidien käytöllä on myös riippuvuusriski.

kortikosteroidit

Kortikosteroideja voidaan käyttää myös turvotuksen vähentämiseen, tulehduksen vähentämiseen ja kivun hallintaan. Ne voidaan antaa injektiona tai suun kautta.

Injektoituja kortikosteroideja, joita kutsutaan myös intralesionaaliksi kortikosteroideiksi, voidaan käyttää lievissä tapauksissa. Injektio tehdään suoraan vaurioituneelle alueelle ja voi auttaa lievittämään kipua ja turvotusta.

Oraalisia kortikosteroideja käytetään kohtalaisempiin tai vaikeisiin tapauksiin. Suun kautta otettaessa kortikosteroidit voivat vaikuttaa koko vartaloon. Tämä voi auttaa poistamaan olemassa olevat HS-vauriot ja estämään uusien muodostumisen.

Oraalisten kortikosteroidien lyhytaikaista hoitoa voidaan käyttää oireiden puhkeamisen hallintaan.

Pidemmän ajan oraalisia kortikosteroideja voidaan käyttää myös vakavissa HS-tapauksissa, jotka eivät vastaa vakiohoitoihin. Näissä tapauksissa tulisi kuitenkin määrätä pienin mahdollinen annos.

Sivuvaikutukset

Pistetyt kortikosteroidit voivat aiheuttaa kipua pistoskohdan lähellä, kasvojen punoitusta ja unettomuutta.

Jotkut suun kautta otettavien kortikosteroidien mahdolliset sivuvaikutukset ovat korkea verenpaine, painonnousu ja mielialan muutokset. Pitkäaikainen käyttö voi johtaa ihon ohenemiseen, korkeaan verensokeriin ja osteoporoosiin.

Hormonihoito

HS: n uskotaan vaikuttavan hormonit, joita kutsutaan androgeeneiksi. Hormonaaliset muutokset, kuten kuukautiskierron ja raskauden aikana, voivat pahentaa HS-oireita.

Koska hormonit vaikuttavat HS: hen, lääkäri voi suositella hormonihoitoa mahdollisena hoitomenetelmänä. Hormonihoito voi auttaa vähentämään kipua ja vähentämään nesteen määrää, joka kuluu HS-leesioista leimahduksen aikana.

Hormonihoito HS: lle voi tarkoittaa seuraavien lääkkeiden ottamista:

  • oraaliset ehkäisyvalmisteet, jotka sisältävät estrogeenia
  • spironolaktoni (Aldactone)
  • finasteridi (Propecia, Proscar)
  • metformiini (Glumetza)

Hormonihoito HS: lle voidaan ottaa suun kautta. Sitä voidaan käyttää ainoana terapiana (monoterapiana) lievän tai kohtalaisen HS: n hoidossa. Vakavissa tapauksissa sitä voidaan käyttää yhdessä muiden hoitojen kanssa.

Tyypillisesti vältetään oraalisten ehkäisyvalmisteiden käyttö, jotka sisältävät vain progestiinia. Tämä johtuu siitä, että on olemassa joitain anekdotisia todisteita siitä, että HS voi pahentua käytettäessä tämän tyyppisiä lääkkeitä.

Sivuvaikutukset

Hormoniterapian sivuvaikutuksiin naisilla voi kuulua verihyytymiä, jos ne otetaan raskauden aikana. Miehillä saattaa olla vähentynyt libido ja siemensyöksyongelmia.

Harvoissa tapauksissa miehillä ja naisilla voi kehittyä rintakasvaimia sivuvaikutuksena.

retinoidit

Retinoidit ovat A-vitamiinista johdettuja lääkkeitä. Ne toimivat hidastamalla ihosolujen kasvua ja voivat vähentää tulehduksia. Retinoideja voidaan käyttää useiden tulehduksellisten iho-oireiden, mukaan lukien akne ja psoriaasi, hoitoon.

Oraaliset retinoidit voivat olla hyödyllisiä joillekin potilaille, joilla on HS. Jos sinulle määrätään oraalista retinoidia HS-potilaallesi, se on todennäköisesti yksi näistä:

  • isotretinoiini (Amnesteem, Claravis)
  • asitretiini (Soriatane)

Oraalisia retinoideja suositellaan yleensä vain toisen tai kolmannen linjan hoitona HS: lle. Niitä voidaan määrätä myös, jos vakava akne esiintyy yhdessä HS-leesioiden kanssa.

Sivuvaikutukset

Suun kautta otettavia retinoideja ei tule käyttää raskauden aikana, koska ne voivat johtaa vakaviin syntymän vaurioihin. Muita mahdollisia sivuvaikutuksia ovat kuiva iho, halkeillut huulet ja väliaikainen hiusten menetys.

biologics

Vakavimmissa HS-tapauksissa, jotka eivät reagoi antibiooteihin tai hormonihoitoon, biologiset lääkkeet voivat olla vaihtoehto. Biologia auttaa kehoasi torjumaan HS: tä kohdistamalla immuunijärjestelmän osia, jotka stimuloivat tulehduksia.

Biologiset aineet annetaan injektiona tai laskimonsisäisenä (IV) infuusiona. Ne otetaan yleensä viikossa, ja lääkäri voi antaa ne kotona tai sairaalassa tai klinikalla.

Ainoa HS-hoito, jonka elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) on hyväksynyt ja jolla on vahvin näyttö käytöstä, on adalimumabi (Humira). Tämä biologinen lääke on hyväksytty kohtalaisen tai vaikean HS: n hoitoon.

Muut biologiset lääkkeet, kuten infliksimabi (Remicade) ja anakinra (Kineret), voivat myös olla tehokkaita hoitamalla HS: tä.

Sivuvaikutukset

Haittavaikutuksia voivat olla:

  • kipu lähellä pistoskohtaa
  • kuume
  • vaikeuksia hengittää
  • alhainen verenpaine
  • lisääntynyt infektioriski

Jos sinulla on infektioita, lääkärisi lopettaa todennäköisesti biologisten lääkkeiden käytön ja tutkii muita hoitomenetelmiä.

Harvinaisiin, mutta vakaviin sivuvaikutuksiin voivat sisältyä autoimmuunisairauden oireet ja sydämen vajaatoiminta. Biologia voi myös aiheuttaa lisääntyneen lymfooman riskin. Keskustele lääkärisi kanssa hoidon eduista ja riskeistä.

Valo, laserit ja muut energialähteet

Useita energialähteitä voidaan harkita auttamaan HS: tä. Näitä käytetään tyypillisesti keskivaikeaan tai vaikeaan HS: hen, mutta niitä voidaan käyttää myös lievissä tapauksissa.

Yksi näistä tekniikoista sisältää laserin käytön aktiivisten vaurioiden hoitamiseksi. Laserista tuleva energia voi tuhota hiusrakkuloita, mikä auttaa puhdistamaan HS-vaurioita. Tämän tyyppiseen terapiaan voi kuulua kolme tai neljä laserhoitoistuntoa.

Fotodynaamisessa terapiassa käytetään valolle herkistäviä lääkkeitä ja valonlähdettä epänormaalien solujen tappamiseen. Valoherkistäviä lääkkeitä käytetään paikallisesti tai injektoidaan vaurioihin. Sitten HS-solut imevät tämän lääkkeen. Kun valonlähde kytketään päälle, lääke reagoi solujen kanssa ja aiheuttaa niiden kuoleman.

Sädehoitoa on käytetty myös HS: n hoitoon, ja se voi johtaa paranemiseen joillakin yksilöillä. Koska siihen liittyy kehon altistuminen säteilylle, lääkärisi suosittelee todennäköisesti ensin muita hoitoja.

Sivuvaikutukset

On mahdollista, että tunnet epämukavuutta näiden toimenpiteiden aikana. Muita myöhemmin mahdollisesti esiintyviä haittavaikutuksia voivat olla väliaikainen epämukavuus, punoitus tai turvotus hoidetulla alueella.

Kirurgiset hoidot

HS: n hoitamiseksi on saatavana erilaisia kirurgisia vaihtoehtoja aina pienistä viiltoista aina haavojen vaikutuksen alaisen ihon täydelliseen poistamiseen.

Se, onko sinulla oikeus HS-leikkaukseen, riippuu HS: n vakavuudesta ja kuinka hyvin reagoit muihin hoitomuotoihin.

Ihmiset, joilla on vaikea HS, joka ei ole reagoinut muun tyyppiseen hoitoon, ovat hyviä ehdokkaita leikkaukseen. Vakavan HS-oireisiin voivat kuulua:

  • laajalle levinneet leesiot tai paiseet
  • arpia
  • monia yhdistäviä tunneleita ihon alla

Joitakin leikkaustekniikoita, joita voidaan käyttää, ovat:

  • Deroofing: Kirurgi poistaa kudoksen tunneleiden tai paiseiden yläpuolelta antaen paljaan alueen parantua. Tätä menetelmää käytetään tyypillisesti toistuviin leesioihin tai tunneleihin.
  • Leikkaus: Kirurgi poistaa vaurion ja osan ympäröivästä terveestä ihosta. Tämä voidaan suorittaa skalpelin, laserin tai sähkökirurgisen työkalun avulla. Sitä käytetään laajoihin, toistuviin leesioihin.
  • Poisto ja poisto: Kirurgi tyhjentää yhden tai kaksi leesiota ja poistaa ne sitten. Tätä suositellaan tarjoamaan vain lyhytaikaista helpotusta paisetuista leesioista.

Jos epäilet, että saatat olla hyvä ehdokas leikkaukseen, keskustele lääkärisi kanssa siitä, mikä vaihtoehto voisi olla sinulle sopiva.

Sivuvaikutukset

Jotkut HS-leikkauksen mahdollisista sivuvaikutuksista sisältävät arpeutumista tai infektiota leikkauskohdassa. Lisäksi leikkaus hoitaa vain tietyn alueen, joten vaurioita voi esiintyä uusissa paikoissa.

Haavanhoito

HS-leikkauksen jälkeinen haavanhoito on myös erittäin tärkeää. Lääkäri valitsee sopivan sidoksen leikkauksen sijainnin ja laajuuden perusteella. He voivat myös suositella antiseptisen pesun käyttöä parantamisen aikana.

Hoidettaessa haavaa HS-leikkauksen jälkeen, on tärkeää noudattaa yleisiä parhaita käytäntöjä haavan hoidossa, mukaan lukien:

  • pese aina kädet ennen kuin kosketat aluetta
  • välttämällä vaatteita, jotka voivat hankaa haavaan
  • noudata lääkärisi ohjeita siitä, milloin ja kuinka usein haava puhdistetaan tai sen sidos vaihdetaan
  • tarkkaan tarkkailemalla mahdollisen tartunnan merkkejä

Luonnolliset hoidot

On olemassa muutamia luonnollisia hoitomuotoja ja elämäntapojen muutoksia, jotka voivat auttaa HS-potilaitasi.

Savukkeiden tupakointi ja paino keskimääräistä suurempi on liitetty vakavapaan HS-taudin etenemiseen. Elämäntapojen muuttaminen, kuten tupakoinnin lopettaminen ja kohtalaisen painon ylläpitäminen, voivat auttaa hallitsemaan oireitasi paremmin.

Lisäksi on joitain toimintoja, jotka voivat ärsyttää ihoa entisestään. Saatat olla hyödyllistä välttää tekemästä seuraavia asioita alueella tai sen ympäristössä:

  • yllään tiukka tai rajoittava vaatteet
  • puhdistus kovilla työkaluilla, kuten harjoilla tai pyyhkeillä
  • käyttämällä liimasideitä
  • sellaisten tuotteiden käyttö, jotka voivat sisältää ärsyttäviä aineita, kuten pesuaineet tai hajuvedet
  • parranajo

On myös jonkin verran merkkejä siitä, että ravintolisäaineet, erityisesti sinkin kanssa, voivat auttaa ihmisiä, joilla on lievä tai kohtalainen HS. Tästä syystä lääkärisi voi suositella oraalisia sinkkivalmisteita. Älä kuitenkaan liioittele sitä - liian paljon sinkkiä voi aiheuttaa vatsavaivoja.

Maidon tai panimohiivaa sisältävien elintarvikkeiden välttäminen voi auttaa jotkut HS-potilaat. Tämän tukemiseksi tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta.

Nouto

HS: lle on monia potentiaalisia hoitomuotoja, jokaisella on omat edut ja mahdolliset sivuvaikutukset. Minkälaista hoitoa (tai hoitoja) sinulle voidaan suositella, riippuu sairautesi vakavuudesta.

On tärkeää keskustella perusteellisesti hoitomuodoista lääkärisi tai ihotautilääkärin kanssa. Muista kertoa heille, jos sinulla on sivuvaikutuksia hoidon aikana ja myös jos olet valmis kokeilemaan uusia hoitoja. Yhteistyö voi auttaa sinua hallitsemaan HS-järjestelmääsi.

Suositeltava: